Viime yönä meidän pihassa oli raketti.

Se oli iso ja kiiltävä.

Minä kuulin, kun se laskeutui.

Se piti kovaa ääntä,

mutta isi ja äiti eivät heränneet.

 

Raketin sisällä oli valkoista.

Minä sain istua ohjaamossa

ja Kapteeni sanoi, että kun me päästään ylemmäksi,

minä voin ohjata.

 

Me noustiin ilmaan,

hetkessä lennettiin Kuun toiselle puolelle.

Kapteeni kysyi, mihin minä haluan ohjata.

 

Lensimme Jätskiplaneetalle.

Siellä oli eskimopuikkometsiä, tuuttivuoria ja banaaniveneitä.

Me lastattiin raketti täyteen jäätelöä.

Minä nauroin, kun tiikerijäätelö kiipesi syliin ja nuolaisi.

 

Äidille ja isille otin lakritsijäätelöä.

Ne tykkää siitä.

 

 

***

Runotorstain 116. haaste planeetta