321365.jpg


Tömähti tanner
mätkähti manner
noita kun maahan putosi.
Katseli kuuta
potkaisi puuta
noita ja hurjasti manasi:

Ei vetele enää
kun tekee tenää
tämä vanha luutarämä.
Kulkuni ankea
luutani kankea
surkea risuläjä.

Silloinpa juuri
ajatus suuri
noidan mieleen juolahti:
luudan hautaan
vaihdan lautaan
noita ääneen kiljahti.

Snoukkaava noita
saa ihailuja joita
illalla ilolla muistelee.
Friistailaava muori
on ikuisesti nuori
noita tietää ja hymyilee.