”Voi, mikä sotku”,<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
äiti nyt manaa.
Lelut siis kaappiin
luudalla lanaa.
”Kaikki on kesken!
Vieraat jo saapuu!”
äiti huokaa ja
sohvalle kaatuu.
Hetken tuumaa ja
ihmettä anoo.
”Auta ei itku”
lopulta sanoo.
Pölyille kyytiä
mopilla antaa,
tiskejä pesuun
päällänsä kantaa.
Kakkua leipoo,
kahvia keittää.
Vaatteet likaiset
pesuun jo heittää.
Ovikello soi,
kesken on siivo.
Räteille vielä
löytyy kai piilo.
Juhlissa kaikki
melskaa ja meuhaa,
villakoirat taas
nurkissa peuhaa.
*******
Runotorstain 68. haaste Keskeneräinen
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.