|
|
|||
|
29.10.2009 - 19:00
Isi teki meille pöydän alle luolan.
Minä hain tyynyt.
Pikkusisko halusi peiton luolaan.
Luolassa me syötiin muumikeksejä
ja juotiin mehua.
Oli ihan pimeää, eikä nähnyt yhtään
muuten kuin taskulampulla.
Pikkusisko tirskui kun äiti tuli kotiin.
Äiti kysyi isiltä missä lapset on
ja isi sanoi että nyt meillä on
kaksi peikkolasta
luolassa piilossa.
Äiti ihmetteli ja isi alkoi nauraa.
*** Runotorstain 146. haaste
|
Kirjoittaja
RunoSusu Runoja lapsille ja lapsellisille. Arkisto
2011 2010 2009 2008 2007 2006 ![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
RunoSaari on hyvän mielen paikka, SuviAnniina.
Tuttua puuhaa siis, Kahil77.
Erikeeper, arjen tuttuutta.
Mutta tämä sinun runosi on taas aivan älyttömän viehättävä ja kiva, sellainen josta tulee hyvälle tuulelle!
Tuima, ei kannata muuttaa -muumit ovat yhteistä perintöämme.
Luolassa on kivaa, Pitkospuu.
Niin ovat, Isopeikko.
Onneksi on isoveljiä, mm.
Ilona, RunoSaari on hyvän olon paikka.
Aika kuluu ja peikot muuttuvat, John.
Ei kai äidit koskaan huijaa, jl...!!!!