|
|
|||
|
08.06.2009 - 12:12
Puutarhan varjoon laitan lapselle kehdon. Tuuli tuudittaa, omenankukan tuoksu suojaa lapseni unta.
*** Runotorstain 134. haaste
|
Kirjoittaja
RunoSusu Runoja lapsille ja lapsellisille. Arkisto
2011 2010 2009 2008 2007 2006 ![]() Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Ei jälkiperäisiä teoksia 3.0 -lisenssi. |
||
Kiitos, Ilona.
Tankamaassa tuuditaan tyytyväisenä, Utukka.
Hyvin nähty, Pelle :)
Herkkä tanka!
Kehto rauhoittaa, Uuna.
Kumpikohan nukahtaa ensin, jl?
Kiitos, Aimarii.
Hyvä niin, Helanes -siis se, että haistaa, vaikka ei ole hajuaistia :)
Kiitos, Pitkospuu.
Olipa kerran lapsi, lapsen uni, kehto, puutarha, kevät ja omenankukan tuoksu. Vieläkin se on joskus, omissa unissa.
Kauniita unia, mm.
Tuuli on lempeä syli, SuviAnniina.
vauva ja omenankukkien
tuoksu, suoraan sydämeen!
Kiitos, Ubbu.
Johan on, Harmaasusi.